Päivän haaste

Sain jo hyvän aikaa sitten blogiini pienen haastetehtävän, joka on tässä kaiken joulutohinan keskellä jäänyt julkaisematta, vaikka pidemmän aikaa onkin ollut jo tiedostoissani julkaisukelpoisena. Tänään vihdoinkin tuntui olevan oikea hetki siirtää se blogin puolelle!

Säännöt

1. Kiitä haastajaa ja linkkaa hänet postaukseesi.
2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
3. Keksi 11 uutta kysymystä.
4. Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.

Kiitos Sannu!

Vanhat kysymykset

1. Lempibiisisi juuri tänään?

- Hakuna Matata

 2. Koska olet viimeksi tuntenut olevasi elossa?

- joka päivä enemmän tai vähemmän.

 3. Oletko aamuvirkku?

- En todellakaan! Viime aikoina olen onnistunut järjestämään lukujärjestyksenikin niin, ettei juuri aamuisin tarvitse aikaisin herätä. Koeviikot on kamalia, kun tottumattomana joutuu heräämään huomattavasti aikaisemmin kuin yleensä. Onneksi nyt lomalla saan nukkua niin pitkään kuin huvittaa!

4. Oletko koskaan saanut kohteliaisuuksia tuntemattomilta?

-Esimerkiksi kaupoilla on myyjät silloin tällöin kehuneet jotakin asukokonaisuutta tai yksityiskohtaa.

5. Onko teijän perheessä jotain tiettyjä perinteitä jouluna?

-Totta kai! Aamut vietetään rauhassa kotona, katsellaan yhdessä joulurauhanjulistus sekä lumiukko, syödään riisipuuroa ja saunotaan. Vielä pari vuotta sitten meillä oli tapana mennä illastamaan äitini vanhempien luokse ja jatkaa sieltä vielä matkaa isäni vanhemmille ja vasta yöllä takaisin kotiin. Nykyisin olemme kuitenkin kutsuneet molemmat isovanhempani meille jouluaterialle. Myöhään illalla käymme hautuumaalla viemässä kynttilöitä. Yöllä me availlaan lahjoja, juodaan ehkä vielä glögiä tai hehkuviiniä ja maistellaan konvehteja.

 6. Oletko itsevarma?

-Täytyy myöntää, että en. Vielä lukion alussa olin todella epävarma ja mietin koko ajan, mitä muut ajattelevat minusta ja tekemisistäni. Viimeisen parin vuoden aikana itseluottamukseni on kuitenkin parantunut hyvin paljon - kaipa tässä aikuistuessa on vaan tajunnut, ettei kaikkea tarvitse ottaa niin kamalan vakavasti.

 7. Tykkäätkö sisustamisesta?

-Tykkään ihan valtavan paljon! Pienestä asti estetiikka on ollut minulle erittäin tärkeää. Aina vuodenajan vaihtuessa tykkään vaihdella huoneeni tekstiilejä uusiin... Olisi ihanaa, jos pystyisi ostelemaan enemmän uusia verhoja, päiväpeitteitä ja tyynyjä.

 8. Mikä on söpöä?

-Maailman söpöintä on ehkä nähdä vanhoja ihmisiä kävelemässä käsi kädessä kaduilla.

 

9. Lempielokuvasi?

- Ainakin omalla kohdallani tämä on hyvin fiiliskohtaista. Kestosuosikkeihini kuuluu kuitenkin My Fair Lady, Chicago, Leijonakuningas sekä Pocahontas - (Disneyn) klassikot eivät vain mene ikinä pois muodista!

10. Mikä on elämän tarkoitus?

-Tässä on kysymys, jota pohdittiin jo yläasteaikoinani slämäreissäni. Ystäväni pohtivat mm. onnellisuutta ja menestystä, mutta en tiedä... Onko elämällä sen kummempaa tarkoitusta? Uskon kyllä, että Jumala loi ihmisen, mutta miksi? Olipa tarkoitus mikä tahansa, siitä pitää vain olla kiitollinen.

11. Milloin nauroit viimeksi?

-Nauran joka päivä jonkin verran. Ystäväni Kamomilla kuuluu siihen kaliiberiin, jonka kanssa tulee väläyteltyä sellaisia neronleimauksia, ettei päivittäiseltä naurulta oikein voi välttyä!

Uudet kysymykset

1. Mikä on kaunista?
2. Parasta tässä hetkessä?
3. Viihdytkö paremmin yksin vai seurassa?
4. Mitä pelkäät?
5. Kaksi asiaa, mitä toivot tulevaisuudelta kaikkein eniten?
6. Mitkä kolme sanaa kuvaavat sinua parhaiten?
7. Miten vietät mieluiten perjantai-iltaa?
8. Missä asioissa olet lahjakas?
9. Lempikahvilasi?
10. Mihin elokuvan/kirjan henkilöön tunnet samaistuvasi?
11. Mikä tekee joulun?

Haastan...

     Loviisan
     Irenen
     Veeran
     Tiinan     
     Helvin

Joululahjani

Olin tänäkin vuonna kiltti tyttö, joten pukki toi minulle muutaman paketin.

Tänä syksynä olen ehtinyt valitella useaan otteeseen, kuinka hyllystäni löytyvät elokuvat on katsottu niin moneen otteeseen, että osaan vuorosanat ulkoa. Oli siis mahtavaa saada hieman täydennystä elokuvavalikoimaani! Disneyn leffat tulevat aina olemaan lähellä sydäntäni!

Ystäväni neuloi minulle todella kauniin tuubihuivin (en tajua, miten joku voikin saada tehtyä noin tasaista jälkeä). Muita lahjoja mm. suloiset tumput, lämpimät sukat, muumi-koriste, suklaata sekä Dorothee Kupitzin suunnittelema shampanja-lasi.

Monen vuoden jälkeen toivomukseni kuultiin ja sain Kalevalan Euran sydän -korvakorut. Ja vielä pronssisena (vaikka mummuni kauhistelikin, miksen toivonut hopeaa)! Nämä ovat mitä puhtainta rakkautta.

Isosiskoni toi täydennystä hupenevaan tuoksuvalikoimaani. Burberryn The Beat - tuoksu on mielestäni ihana! Ikuisena vilukissana suloisen lämpöinen fleece-pyjama oli myös tervetullut.

Johannes antoi tyylikkään peplum-puseron (jonka valitsemisessa hieman avitin), Hilkka teki söppänän joulukortin ja osti sulkakorvakorut, joiden hankkimista olen miettinyt jo pidemmän aikaa - voitte vain kuvitella, miten liikutuin seitsemänvuotiaan siskoni lahjasta! Ellalta sain konvehtirasian lisäksi kauniit korvakorut ja Juulia oli itse tehnyt minulle korvakorut sekä nätin hiuspannan - niitä ei ikinä voi olla liikaa. Suklaatakin tuli ihan kiitettävä määrä, ja olipa pukki huolehtinut tämän tytön taloudellisestakin tilanteesta.

Kiitos kaikille aivan ihanista lahjoista!

Kuvia jouluaatolta

Joulunpyhät ovat kuluneet rauhallisissa merkeissä. Aattona molemmat isovanhempani tulivat meille illastamaan, mutta joulupäivän vietimme ihan vain kotona perheen kesken. Isosiskonikin tuli jouluksi Oulusta Tampereelle, eli meitä oli aattona iso kymmenen hengen seurue juhlimassa.

Koristelimme kuusen vasta jouluaattoaamuna Lumiukon aikaan. Lopputulos oli mielestäni kaunis - kuusi on paljon sievempi ja harmonisempi ilman paksuja hopea- tai kultaköynnöksiä.

Vanhat enkelikoristeet ovat äitini ehdottomia suosikkeja, ja myös minun mielestäni ne ovat uskomattoman kauniita. Vaalea enkeli, jolla on nuottikirja käsissään, on kolmikosta suloisin. Koristelun lomassa tuli nautittua useampaankin otteeseen glögilasillinen.

Juhlapöydässä oli ahdas tunnelma, sillä kuuden hengen ruokapöytään piti ahtaa kymmenen henkilöä syömään. Tilanpuutteesta huolimatta oli mukavaa ja ruoka kyllä maistui ihan jokaiselle. Peruslaatikoiden, rosollin ja kinkun lisukkeena meillä tarjoillaan perinteisesti juustoja viinirypäleiden kera, erilaisia salaatteja, mätiä, smetanaa ja punasipulia, suolakurkkuja hunajalla sekä tuorejuustotäytteisiä lohirullia. Viimeisistä paprikamajoneesilla kuorrutetuista kananmunanpuolikkaista syntyy aina lievää tappelua - makuyhditelmä on ihana!

Tekemääni piparkakkutaloa ei vielä kukaan ole uskaltanut alkaa nakertamaan. Pienet tontut kuuluvat joka vuosi meidän piparkakkutalomme pihaa koristamaan.

Lahjoista en vielä paljastakaan kuin sen, että ne olivat oikein mieluisia. Ehkäpä huomenna saatte "lahjapostausta"! Ja se päälläni ollut pikkumustakin pitäisi vielä esitellä...

Joulu on ollut aivan ihana, mutta tänäkin vuonna se kului liian nopeasti. Joulun päiviin kuuluva kiireettömyys on jotakin sellaista, jonka saavuttaa todella harvoin. Miten te vietitte joulua?

Kahdeskymmenesneljäs luukku

Teinpä minäkin piparkakkutalon. Rauhallista joulua kaikille!

Kahdeskymmeneskolmas luukku

Ihan mahtava fiilis! Kaikki alkaa olla pölyjenpyyhkimistä vaille valmista joulua varten. Lahjapaketit on toimitettu oikeisiin osoitteisiin, mummulan kuusi on koristeltu, ruoat melkein valmiina huomista varten - sisareni leipoo vielä keittiössä tryffelikakkua. Isä toi juuri joulukuusen sisälle, ja voi miten se on kaunis! Huomenaamulla meidänkin kuusi saa koristeet ylleen.

Mummulan joulukuusi oli ehkä tuuhein ja paksuin mitä olen milloinkaan nähnyt. Sitä oli ihan mielettömän hauska koristella, se nimittäin oikein imi koristeita itseensä kuin sieni!



Mummun ja papan joulukoristevalikoima on aivan omaa luokkaansa. Ikuisena kauneudenrakastajana olen aina enemmän kuin innoissani, kun pääsen tutkimaan vanhoja lasikoristeita. Ehdoton suosikkikoristeeni on jo pidemmän aikaa ollut metallinhohtoinen lasipapukaija. Siinä on jotakin todella herttaista.

Kuusenkoristelun lomassa isovanhempani lahjoittivat minulle kauniin viiden lasipallon setin, jotka laitan huomenna meidän joulukuuseen. Kiitos niistä, mummu ja pappa!

Kahdeskymmenestoinen luukku

Päivän luukusta paljastuu lähes valmiit lahjapaketit! Jännää, että vapaapäivän jälkeen olen vähintään yhtä väsynyt kuin syksyllä tullessani psykologian kirjoituksista. Olen koko päivän puuhaillut viimeisten lahjojen kimpussa, ja viimeinkin alkaa tulla valmista! Huomenna vielä kaksi pientä lahjaa odottaa valmistumistaan, minkä jälkeen voinkin keskittyä joulusiivoukseen ja kuusen koristeluun. Kyllä tästä vielä joulu saadaan!

Joko teillä siellä ruudun toisella puolen alkaa olla kaikki valmiina maanantaita varten?

Kahdeskymmenesensimmäinen luukku

Huh, mikä päivä! Aamusta alkaen oon suunnannut sinne ja tänne, hakenut viimeisiä joululahjoja kaupungista, käynyt kahvilla, tehnyt joululahjoja eteen päin - ja vihdoinkin kaiken vaivan jälkeen asiat alkavat olla hyvällä mallilla! Huomenna pääsen viimeistelemään joulukortit sekä paketoimaan lahjat.

Käytiin lahjaostosten yhteydessä katsastamassa Joulutori. Odotin torilta jotakin hieman enemmän, mutta ihan tunnelmallista siellä oli silti!

Pienissä kojuissa oli tarjolla vaikka mitä, Lyypekin jalomarsipaaneista piparkakkutaloihin. Tiedätte, miten rakastan kauniita, jouluisia lasikoristeita, eli voitte vain kuvitella, miten pitkään viivyin sen kojun luona, jossa oli esillä hauraita lasipalloja.

Kiireestä huolimatta päivä on ollut ihana - oikeastaan en muista joulua, jolloin ei kahdenkymmenennen päivän tienoilla olisi ollut hieman hektistä. Stressaamisesta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Asiat sujuu paljon joutuisammin ja paremmin, kun luottaa niiden sujuvan ja tekee kaiken ihan kaikessa rauhassa.

Hyvää yötä, nähkää kauniita unia!