we♥it |
Näin jälkikäteen voin taas vain nauraa, miten hulluksi kaikenlaiset supertarjoukset saavat ihmiset, itseni mukaan lukien. Minulla oli kotoa lähtiessä tarkka visio siitä, mitä lähden kyseisestä kaupasta hakemaan: valkoista peplum-puseroa, hihoilla tai ilman. Hankintalistallani oli myös hyvin istuvat, vaaleat housut ja jotakin mintunvihreää. Jostakin ihmeen syystä sitä kuitenkin kaupassa huomaa hamstraavansa käsivarsilleen vaikka minkälaisia vaatekappaleita - kun kerran halvalla saa. Vielä sovituskopissakin, kun sovittaa kerta toisensa perään hassunvärisiä ja vääränkokoisia vaatteita, sitä pohtii, josko niille vääränkokoisillekin sittenkin tulisi käyttöä. Koetin vaikka miten pitkään miettiä, miten saisin liian suuren valkoisen peplumin istumaan paremmin. Jotenkin onnistuin järkevöitymään ja jättämään puseron kaupan hyllylle.
Sovitin myös mm. vaahtokarkinpunaisia treggingsejä, jotka näyttivät ihan kivoilta. Housut istuivat hyvin, ja ne olivat jopa sopivan pituiset tällaiselle 163cm lyhyelle naiselle. Aikani soviteltuani tajusin kuitenkin, että vaaleanpunaiset housut ovat ihan kivat pikkutytöllä, eivät välttämättä niinkään parikymppisellä..? Ainakin itselläni oli pastellihousuissa hyvin pikkutyttömäinen olo. Housujen kunniaksi sanottakoon sen verran, että ostoslistallani vahvistivat asemaansa pastellisävyiset puserot ja ne hyvin istuvat housut - housut tosin mieluummin valkoisina kuin hattarasävyssä.
Lähdin kotiin tyhjin käsin ja oikeastaan aika tyytyväisenä - olen tehnyt monta kertaa virheostoksia alennushumussa, ja ilmeisesti vihdoinkin alan viisastumaan vahingoista. Vaatteista haaveileminen ja shoppailu on ihanaa, mutta en todellakaan halua enää hamstrata vaatekaappiini mitään turhaa tai ihan kivaa. Odotan mieluummin sellaisia vaatekappaleita, joka tulevat varmasti käyttöön.