Happy New Year!

Moi! Vietän uutta vuotta mummun ja papan kanssa. Oon tosi väsynyt ja musta tuntuu, että oon tulossa kipeäksi, enkä jaksanut lähteä mihinkään juhlimaan. Meillä on kotona kaikki ollut vuorotellen flunssassa, joten kaipa se on nyt sitten mun vuoroni tulla kipeäksi. Tylsää. Olisi varmaan ollut hauskaa mennä kavereiden kanssa iltaa istumaan, pukeutua ja meikata hienoksi, mutta toisaalta, välillä on ihan hyväkin vain antaa aikaa itselleen lämpimän teekupin ja suosikki tv-sarjan parissa. Otin pienen skumppa-pullon tänne mukaan, niin voidaan sitten korkata se naisten kesken, haha!

                                                                    nätit kotivaatteet
Kävin päivällä ystäväni kanssa Ideaparkissa shoppailemassa, kuten suunnitelmiini jo aiemmin viikolla kuuluikin. En raaskinut tuhlata rahaa kovin paljoa, kun se kannettavakin on vielä hankkimatta. Ostin pari hiuspantaa, paidan ja villatakin, joista laitan kuvaa myöhemmin (kameran johto jäi kotiin)... Ideaparkiin pääseminen tuotti hieman hankaluuksia: käännyttiin ensin väärälle kaistalle ja löydettiin itsemme Lahdesjärveltä ja läheltä Aulankaa! Lopulta päästiin kuitenkin onnellisesti perille, ja oon kyllä tyytyväinen päivään.

Viettäkäähän mahtava uuden vuoden aatto!

joulua

Moi! Nyt alkaakin sitten joulunpyhät olla ohi, ja ajattelin tulla tekemään ihan pienen postauksen (lähinnä laittamaan pari kuvaa) joulunvietosta. Jouluaatto sujui mukavasti lähipiirin kanssa kotosalla, mutta joulu oli kuitenkin aivan erilainen kuin yleensä. Meillä on aina ollut tapana viettää jouluaatto äidin vanhemmilla, mutta tänä vuonna oli meidän vuoro kestitä isovanhempiamme sekä äidin että isän puolelta.

Jouluaaton muuttumattomiin traditioihin kuului myös tänä vuonna Joulupukin kuumalinjan katselua, Lumiukko sekä joulurauhan julistus, riisipuuro ja sekametelisoppa sekä joulusauna. Hautuumaalla käyminen jäi sen sijaan väliin - olin illalla todella väsynyt enkä yksinkertaisesti jaksanut lähteä enää minnekään.

Joulupäivä ja tapaninpäivä onkin molemmat kulunut lähinnä leffoja katsellessa. Pakko myöntää, että tää laiskottelu alkaa jo vähitellen käymään aika tylsäksi. Hassua kun joulu on jo takana päin, eikä enää oo mitään "tohistavaa" (onko toi edes sana?). Haluaisin mennä tässä joku päivä käymään Ideaparkissa katselemaan alennusmyyntejä - tarvitsisin paksuja neule/villatakkeja ja uusia mekkoja!

Aino leipoo piparitalon!

Mahtavaa aatonaattoiltaa! Tässä jouluviikolla mulla on ollut paljon tekemistä. Oon tehnyt viime hetken jouluoastoksia, nähnyt kavereita, siivonnut hulluna, paketoinut lahjoja, auttanut äitiä keittiössä ja vaikka mitä! Äsken saatiin pikkusiskon kanssa koristeltua kuusi. Sain tosiaan iltapäivällä kaikki neljä piparkakkutaloa valmiiksi (3 niistä menee lahjaksi) ja mun on pakko sanoa, etten välttämättä halua nähdä enää yhtäkään piparkakkua vähään aikaan, heh. Talojen tekemisessä oli sellainen urakka, etten ensi vuonna taida samanlaista prosessia itselleni asettaa. Nyt on kuitenkin hyvä olo kun oon saanut kaiken valmiiksi ja voin odottaa huomista rennolla mielellä. Joulufiilis alkaa vähitellen tähänkin osoitteeseen tulla!

Huone joulukuntoon

Monta rautaa tulessa: kirjotan postausta, puhun isosiskon kanssa puhelimessa ja luen historian kokeeseen - en tajua miten tää on mahdollista. No joo, ehkä keskittyminen ei oo ihan huipussaan, mutta ainakin tunnen itseni aika tehokkaaksi! Mulla on tosiaan koeviikko käynnissä. Keskiviikkona oli sosiaalipsykologian koe, jossa taivaan kiitos sai käyttää kirjaa apuna. Pelottaa vaan kamalasti mitä sieltä tulee arvosanaksi, mulla on aiempien kurssien takia rima aika korkealla. Tänä aamuna kävin englannin kokeessa, maanantaina on vielä historian koe ja sitten tää tuska hellittää. Koeviikko on sinänsä ihan hyvä ratkaisu mun mielestäni (kiitos vapaapäivistä), mutta inhoon tätä väsymystä ja voimattomuuden tunnetta jonka se saa aikaan. Liian paljon lukemista ja kamala paniikki päällä. Oon aivan kamalan hidas lukija ja se jos mikä hankaloittaa tätä prosessia.

Tässä koulutöiden painaessa päälle oon kuitenkin vähän piristänyt itseäni ja huonettani sisustamalla sitä uuteen uskoon. Rakastan tätä nykyistä värimaailmaa: paljo lämpimän sävyistä punaista, violettia ja ruskeaa. Ostin viime vuonna tuon kauan himoitsemani päiväpeiton Indiskasta ja oon älyttömän tyytyväinen siihen. Hinta kyllä kirpaisi, but who cares! Tyynyt toistaa päiväpeitteen värejä ja mun punainen seinäni korostaa koko komeutta. Tykkään tosi paljon sisustamisesta ja voin kyllä sanoa, että mun huoneeni on tällä hetkellä kaunis ja jouluinen! Vaihdoin myös verhot tummemmiksi ja ripsutin niihin tuikut. Rakastan tällaista joulutunnelmaa.

Huoh... Kamalasti on vielä tekemistä ennen joulua! Sain eilen tehtyä sukulaisille menevät joulukortit valmiiksi, mutta vielä on kaikki pakettikortit tekemättä ja mikä vielä olennaisempaa - lahjat puuttuu! Olis varmaan viikonloppuna ihan hyvä mennä niitäkin hommailemaan... Samoin sen piparkakkutalon tekeminen on edelleen vasta suunnittelutasolla. Mutta joo, nyt taitaa olla aika keskittyä taas tohon historiaan vähän paremmin, joten mukavaa illan jatkoa teille vaan!

Happy Birthday to Me!

Lauantaina vietettiin mun 18-vuotis-syntymäpäiviäni yhteisvoimin perheeni ja sukulaisteni kanssa, ja tämän näköisenä edustin juhlapaikalla. Pähkäilin pitkään kahden asun välillä: mekkoni kilpakumppanina toimi 60-lukua henkevä tomaatinpunainen mekko, jonka ostin kesällä Helsingin Zarasta. Kieriskelin valinnanvaikeuksissani varmaan lähemmäs tunnin verran, mutta lopulta päädyin kuitenkin tähän kauniiseen, mustaan 20-luvun tyyliseen mekkoon. Ajan tyyliä lisäsin vielä pitkillä valkoisilla helmillä. Minna Parikan mustat Belle-kengät sain syksyllä äidiltäni ja ne pääsivätkin nyt ensimmäisen kerran käyttöön. Kengät ovat yllättävän mukavat, vaikka niissä onkin korkoa 9cm (ne on mulle jo korkeat)! Jalkoja alkoi särkemään vasta ihan juhlien loppupuolella. Maltan tuskin odottaa, että pääsen käyttämään noita kaunokaisia ulkona lumien sulettua!

Ilta oli tosi mukava, vieraat viipyivät suhteellisen pitkään ja tunnelma oli hyvä. Jonkinlaiseksi traditioksi mun synttäreilläni on muodostunut joululaulujen laulaminen, ja jostain syystä mua alkaa naurattamaan niiden aikana aina ihan hirveän paljon, enkä todellakaan tiedä miksi. Tänä vuonna onnistuin kuitenkin pitämään itseni jotakuinkin kasassa ja suostuin jopa itse laulamaan Lasse Heikkilän kappaleen Beethlemin yö - tiedä siitä sitten kuinka kaunista kuunneltavaa se oli, mutta anyway...

Ja sitten... Viime postauksessa taisinkin jo kertoa kuinka yleensä oon aika mestari leipomaan (heh), mutta tässä joulun alla tuntuu kuin ne taidot olisi jollakin mystisellä tavalla kadonneet. No, mun mahtavat kondiittorintaitoni ulottuvat erityisesti hyydykekakkujen tekemiseen. Tein muutama viikko sitten kokeeksi äitini työpaikalle kahvi-suklaa -juustokakun, jonka äiti ja hänen työkaverinsa kehuivat maasta taivaisiin. Lauantaiksi olin päättänyt tehdä saman kakun tarjottavaksi, eikä siinä mitään, maku oli kuulemma erinomainen, MUTTA kakun suklaakiille ei ollut hyytynyt. Oli kurjaa katseltavaa kun tummanruskea kiille valui pitkin kakun reunoja... Onneksi se maku kuitenkin on tärkein ja siitä kakusta tykättiin kaikesta huolimatta kovasti.

Lahjaksi sain lähinnä rahaa, ja koska oon suunnitellut ostavani oman läppärin, se tuli todella tarpeeseen. Sain myös Aino Aalto -laseja, pari pulloa kuohuviiniä, kauniin Kalevalan Vanamo-ranneketjun, sekä vannoutuneena Muumi-fanina kaksi muumi-lasia. Sain myös laulavan kortin, jonka ansiosta sydän-parkani teki muutaman ylimääräisen lyönnin - en siis yhtään säikähtänyt!

Kaiken kaikkiaan illasta jäi hyvä maku suuhun, eikä pelkästään äidin herkullisen kookos-riisi -vanukkaan ansiosta!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Moi! Tää päivä on mennyt melkoisen nopeaa vauhtia. Meillä paistetaan perinteisesti joulupiparit aina itsenäisyyspäivänä ja niin tehtiin myös tänään. Saatiin pikkusiskon kanssa mukavasti kulumaan iltapäivästä pari tuntia siinä leipomisen merkeissä. Onnistuin pari pellillistä polttamaankin, nyyh, ja siinä meni sitten hukkaan mummun tekemää hyvää piparkakkutaikinaa! Paisteltiin noita kakkusia tosiaan aika monta pellillistä ja mua harmittaa kun taikinaa ei riittänyt piparkakkutalon tekemiseen (vaikka sitä oli ihan valtava määrä)! Mutta jep, täytynee ottaa siitä ihan oma projektinsa jollekin päivälle.

Mulla on tapana kehuskella, kuinka mun paistamat piparkakut onnistuu aina tosi hyvin, ne on parhaita enkä ikinä polta yhtäkään. Tänä vuonna kuitenkin opin, että vaatimattomuus kaunistaa. Tässä teillekin pientä todistusaineistoa siitä miten liiallinen itsekehuskelu ei kannata:

Itsenäisyyspäivän viettoon kuului myös mm. Disneyn Joulu Ankkalinnassa, yllärinä historian lukemista, sekä Presidentin juhlien katsomista. Oli mukava päivä kaiken kaikkiaan!

Ensimmäinen luukku!

Se olis sitten ensimmäinen päivä joulukuuta. Joulu-ihmisenä oon jo aivan innoissani kaikesta mahdollisesta millä vaan on pieninkään yhteys kyseiseen juhlaan. Joulukalenteriakin oon odottanut kuin pieni lapsi -oikein naurattaa kun aattelen mikä riemu repesi aamulla kun huomasin mun oveeni teipatun kauniin enkelikalenterin! Tässä kohtaa mietin kuinkahan monta niitä vuosia tuleekaan täyteen 12. joulukuuta..?

Nää perinteiset kuvakalenterit on vaan niitä ainoita oikeita: en oo oikein ikinä ymmärtänyt suklaakalentereita. Ehkä se johtuu siitä, että mulla oli lapsuudessani tasan yhden kerran suklaakalenteri ja ne suklaat oli aivan järkyttävän pahoja!! Kukin kuitenkin maullaan.

Leikitäänkö koulua?

Pari viime päivää oon leikkinyt tunnollista opiskelijaa: tuntuu etten oo oikeen muuta tehnytkään kuin lukenut historian kirjaa ja yrittänyt painaa mieleen asioita mm. aiheesta Keskiajan ihmisen maailmankuva.

Mulla on tän historian kurssin aikana kertynyt jo muutama poissaolo, joten lainasin eilen eräältä ryhmäläiseltäni muistiinpanoja, joita sitten kopioinkin koko illan ajan ainakin kahdeksan sivua, huh. Pakko myöntää, että oon itsestäni aika ylpeä - normaalisti tässä vaiheessa en mitä luultavimmin olisi vielä avannutkaan kirjaa, kun koe on vasta reilu kahden viikon päästä. Nyt oon kuitenkin lukenut jokaisen läksykappaleen parhaimmillaan muutamaan otteeseen ja koettanut panostaa muistiinpanojen selkeyteen. Toivottavasti parantamani opiskelupanos näkyy sitten parin viikon päästä kokeessa!

Luulenpa, että historianopiskeluni jatkuu tänäänkin. Käsiteltiin tunnilla tänään Ranskan suurta vallankumousta, joten nyt pitäisi vielä ottaa itseä niskasta kiinni ja avata kirja uudestaan. Tää on niin tyhmää, miksi ihmeessä pitää opiskella samat asiat uudelleen, jotka just muutama vuosi sitten opetteli yläasteella? (No okei, pakko kyllä myöntää etten enää oikeen mitään näistä asioista muista, mutta silti!)

Mulla ei tällä hetkellä kummoisempaa asiaa ole, joten voisin melkeinpä mennä sitä historiaa lukemaan nyt... Eihän sitä iltaa paremmin voisikaan viettää kuin läksykirjojen parissa!

Alku

Moi! Oon Aino, pian 18-vuotias lukiolainen, joka koettaa elää hetkessä. Se on mulle kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, koska oon koko ajan odottamassa jotakin tulevaa. Tällä hetkellä unelmoin talvesta ja odotan malttamattomana joulua.

Tämä on ensimmäinen blogini, ja se tulee sisältämään kaikenlaista enemmän ja vähemmän tärkeää elämästäni.