Ihan mahtava tää kevätaurinko! Se fiilis on aivan omaa luokkaansa, kun saa aamulla herätä verhojen välistä pilkistäviin auringonsäteisiin. Päivä lähtee jotenkin erityisellä tavalla käyntiin ja tuntuu, että on motivaatiota tehdä sellaisiakin asioita, joista normaalisti ei niin kovasti nauti (kuten vaikkapa pilkkusääntöjen kertaamista).
Huomenna on äidinkielen essee, ja mua jännittää ihan kamalan paljon. Lähdin heti aamupäivällä kävelemään ruokakauppaan hakemaan eväitä huomiselle. Pakkanen pisteli aika mukavasti korvia, mutta aurinko ja Ray-Banit silmillä teki matkasta miellyttävän. Parasta koko matkassa oli se, kun takaisin tullessa aurinko lämmitti kunnolla selkää. Se on kuulkaas taas niitä kuuluisia elämän pieniä iloja se.
Mitäs muut äidinkielenkirjoittajat, joko on eväät hankittu ja paniikki huipussaan? Rentoutukaa tää päivä - kaikki kyllä sujuu huomenna, kun kerran ollaan kolmesta neljään vuotta harjoiteltu erilaisia vastaustekniikoita.
Muistakaa vain lukea tehtävänanto huolellisesti, omiin painajaisiini ainakin kuuluu tehtävänannon ohittaminen!
Melko upee asu ja tyyli sulla!! :) Miten meni äikkä?? :)
VastaaPoistaVoi kiitos, olipa ihana kommentti! :)
PoistaSiinähän se, olisi ehkä voinut mennä paremminkin, mutta toivottavasti kuitenkin ihan ok!