Katsaus menneeseen, suunta tulevaan

Hyvää uutta vuotta vaan kaikille! Oon tässä muutaman päivän ajan selaillut vanhoja kuvakansioita, ja kuten varmaan jokainen bloggaaja, myös minä halusin tehdä pienen kollaasin menneestä vuodesta 2012.

Tammi-helmikuu oli kiireistä aikaa. Valmistauduin elämäni ensimmäiseen ylioppilaskokeeseen, ja kaikki vapaa-aikani kului ranskaa opiskellessa. Luin myös Pikku prinssin ranskaksi. Opettelin käyttämään erilaisia hiuskoruja sekä karvalakkia. Söin paljon jäätelöä ja rakastuin moccachinoon. Vihasin pakkasta. Hassua, että mulla oli noi etuhiukset...

Maalis-huhtikuussa kävin paljon kirpputoreilla äitini ja isotätini kanssa. Tein hyviä toisen käden löytöjä, mutta sijoitin myös laatutavaraan - sijoitin ensimmäisen kerran laatukosmetiikkaan ja muutin mieleni Pertti Palmrothista. Pääsiäisenä maalasin perinteisesti värikkäitä kananmunia, sekä leivoin pikkuveljeni mukaan maailman parhaita suklaahippukeksejä. Käytin ehkä vähän liikaa raitapaitoja.

Loppukeväästä rakastuin läpikuultaviin materiaaleihin, nutturoihin sekä pitkiin helmiini. Uskaltauduin ensimmäisen kerran ulos ilman sukkahousuja, tein ensimmäisen jumpsuit-kokeiluni, hermostuin Beethovenille, söin paljon sushia. Tajusin oranssin olevan kaunis väri.

Juhannuksen vietin perheeni kanssa isovanhempieni mökillä. Otimme siskoni kanssa kuvia järvellä, saunoimme, poltimme kokkoa, pelasimme aliasta. 

Kesällä käytin paljon mekkoja ja hameita. Innostuin maksihameista, ja toivoisin edelleen löytäväni täydellisen sellaisen mustana. Kävin keskiaikaisissa kirkoissa, nautin lämmöstä. Ystäväni vei minut ensimmäistä kertaa elämässäni Arboretumiin, ja ihastuin siihen kukkien väriloistoon.

Kävin Särkänniemen eläinpuistossa lässyttämässä minipossuille, kävin monta kertaa Tallipihalla mm. Suvi-vintage -tapahtumassa sekä Kultasuklaan suklaapuodissa. Katsokaa nyt noita konvehteja!

Loppukesästä aloitimme tätini kanssa hääkutsujen sekä hääkarkkirasioiden valmistamisen. Siinä puuhassa kului useampikin tunti aikaa, kun kaikkea piti askarrella useammalle kymmenelle henkilölle. Aloitin myös itsenäisesti kahden kuvaamataidon kurssin suorittamisen ja kävin äitini kanssa Marusekissa.

Syksyllä tapahtui paljon. Pääsin isovanhempieni kanssa käymään naivistien näyttelyssä Iittalassa ja ihastuin heidän töihinsä. Kävin ystäväni kanssa Design-torilla. Vietimme tätini häitä sekä molempien isoisieni 70-vuotissyntymäpäiviä. Ystävystyin Eerikan kanssa ja maistoin pistaasijäätelöä, joka oli hassua. Tein lisää loistavia löytöjä Pertti Palmrothilla. Pyhäinpäivänä kävin hautuumaalla ja ihmettelin kynttilämerta.

Marras-joulukuussa aloitin innoissani joulufiilistelyn. Kävin muutaman kerran Helsingissä, studia-messuilla ja shoppailemassa ja löysin sen täydellisen pikkumustan. Täytin yhdeksäntoista, kävin liian usein kahvilla, tein jouluostoksia yhdessä pikkuveljeni kanssa ja käytin ahkerasti maailman ruminta hienointa talvitakkia. Tein itse joululahjoja ystävilleni.

Joulu meni tavattoman nopesti, mutta nautin joka hetkestä. Tein piparkakkutalon, ja ensimmäistä kertaa olin tekeleeseeni tyytyväinen. Paketoin huolella lahjat, join paljon glögiä, koristelin kuusen yhdessä sisarusteni kanssa. Katselin Lumiukon ja joulurauhanjulistuksen ja söin suklaata.

Kuvamateriaalia olisi kuluneelta vuodelta löytynyt vaikka miten paljon, mutta johonkin se raja oli vedettävä. Aika on kulunut hirvittävää vauhtia. Nyt on kuitenkin aika kääntää katse kohti tulevaisuutta, ja täytyy myöntää, että minua ainakin jännittää tuleva kevät kovastikin. Ylioppilaskirjoitukset alkavat jo parin kuukauden kuluttua. Siinäpä minulle uudenvuodenlupausta: minä pääsen ylioppilaaksi.