Onnea ylioppilaille!

Tänään on taas se päivä, kun lukionpäättäneet saavat palkinnon pitkäänkestäneestä aherruksestaan: lukion päättötodistuksen, ylioppilastodistuksen sekä valkolakin. Olin aamulla vajonneena jonkinlaiseen puolikoomaan, enkä jaksanut lähteä Tampere-talolle lakitusta katsomaan. Kolmet juhlat olen kuitenkin tänään ehtinyt käydä katsastamassa (neljännet jouduin jättämään väliin kuskini sairastuessa). Hyvä meno on ollut joka paikassa ja upeat tarjoilut niin ruoka- kuin juomapuolellakin.

Tämä päivä on herättänyt outoja tuntemuksia: tunnen itseni jotenkin hirvittävän pieneksi ja valkolakin saaneet ystäväni tosi vanhoiksi, kokeneiksi ja viisaiksi. Oon aivan mielettömän ylpeä ystävieni saavutuksista - nyt ne on kaikki mun silmissäni aikuisia.

Päälläni mulla oli tuollainen turkoosi, 60-luvulta peräisin oleva lyhyt vintage-mekko. Sain sen pari kesää sitten erään sukulaiseni varastoista, ja oon aika ihastunut. Yhdistin siihen turkoosi-hopeasormuksen sekä nuo isot helmikorvakorut, jotka mulla usein on arkenakin asua piristämässä. Ulkona mulla oli sateelta suojaamassa musta trenssi sekä Palmrothin mustat ballerinat (mustat korkkarit ovat rikki).

Odotan niin sitä hetkeä kun saan laulaa Gaudeamus Igituria valkolakki päässäni. Vaikka ajoittain masentaakin tää ajatus, että periaatteessa myös minä olisin voinut olla ylioppilas vuosimallia 2012, täytyy vaan ajatella, että on enää vuosi jäljellä. Enää vaivainen vuosi ja myös minun uurastukseni palkitaan!

Paljon onnea tuoreille ylioppilaille, olette kaikki lakkinne ansainneet!!